Pätsi, pelko & paisunta

Johan on lämmintä. Mittari näyttää +29 °C ja aurinko porottaa pilvettömältä taivaalta. Tarjolla ei siis ole ihan sitä parasta juoksentelukeliä. Herätyskello on viritelty pirisemään jo kuudelta aamulla ja aamupalat tilattu suoraan huoneeseen. Nestettä on tullut litkittyä sen verran paljon, että pian eivät taida kireimmät juoksupaidat mahtua päälle. Tämän viikon juoksukilometrit näyttävät samaa kuin suositeltava tulos sunnuntaiaamuisessa puhallustestissä eli puhdasta nollaa, mutta illan mittaan olisi tarkoitus uskaltautua kokeilemaan lenkkareita kaukaisissa alapäissäni ensi kertaa sitten loukkaantumisen jälkeen.

Pelottaa.

Tätähän tämä urheilu toki pahimmillaan on, pitäisi vain osata suhtautua asiaan oikealla tavalla. Treenaat puoli vuotta ja yksi väärä valinta kaataa haaveet pahemmin kuin Jore Marjaranta venyttää vokaaleita hittibiisissään. No eipä tämä nyt muutenkaan tosin ihan oppikirjojen mukaan ole mennyt, joten jalan jotenkin ihmeellisesti kestäessä rääkin, niin ennätyksen saavuttamiseksi olisi silti valtavasti tekemistä. Ennätys taitaa olla jopa mahdoton haave, mutta se asia on selvillä viimeistään huomiseen puoleenpäivään mennessä. Mikäli koet kiinnostusta, tarvetta, viehtymystä tai taipumusta etäväijyntään, niin se onnistuu linkkiä räpläämällä eikä palvelu vaadi muuta kuin nimen.

http://www.uzmundrini.lv/en/ mahdollinen startti tapahtuu aamusta puoli yhdeksän aikaan.

Huomenna sitten kujanjuoksu tulee tämän tiensä päähän. Nyt se näyttää umpikujalta, mutta ehkäpä siellä sittenkin on reitti auki…

Eipä tuo aivan terveelle vielä näytä eikä tunnu..

Ruutupaitojen juoksuosastoa kolmin kappalein. Yhteenlasketulta painoltaan kuvasta luulisi löytyvän maratoonareita neljä kappaletta! :) 

Lenkkiin valmistavalla lounaalla. Vaikea arvata mikä noista kolmesta on kujanjuoksijan "ruoka" :)