Riikan maraton 2012, 40215metriä taivallettu...

Haasteet uusiksi

Loppuviikosta kävi hyvin selväksi, että melkoisen rajuja tavoitteita olen itselleni asettanut. Torstaina tein alkuun pienen seitsemän (7) kilometrin aamupyrähdyksen ja pääkopan matalamman aidan puolelta kantautui pientä vinkinpoikasta; herätyskellon torkkunapilla voi helposti kikkailla aamulenkin muutaman kilometrin aiottua lyhemmäksi. Torstai-ilta puolestaan sujui ensiksi lasten iltasatujen parissa ja niitä seurasivat erilaiset loikkaharjoitukset mentorimme Jussin johdolla. 

Iltaharjoituksen kesto ei sinänsä ollut pitkä, mutta lopputuloksena oli jälleen kerran älytöntä kipua ympäri kroppaa seuraavan aamun maistiaisiksi. Se on aivan mahtavaa, kun tietää taas tehneensä jotakin, mutta esimerkiksi vessahetken taivaallisen toimituksen muuttuminen silmittömäksi kivuksi ei kauheasti naurata. Tässä on nyt pakko ottaa itseä niskasta kiinni ja alkaa sekä opettelemaan että toteuttamaan venyttelyä. Ajastakaan se ei voi olla kiinni, sillä lenkin jälkeen tulee usein vietettyä aikaa television äärellä. Perjantain palauttelevalla lenkillä tuli konkattua pyöreät puoli tuntia, mutta mitään nautintoa siitä ei irronnut. Ensimmäisen viikon kilometrit jäivät viiteenkymmeneenkahteen (52) vaikka tavoitteet olivat jonkun verran kovemmissa määrissä.

Viikonloppuna tuli sitten muutenkin oiva muistutus, etten perheellisenä voi hörsköttää täysin holtittomasti, vaan asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen. Vanhempi tyttäremme käy ensimmäistä luokkaa ja kevätjuhla sattuu Tukholman maratonin kanssa juuri samaan ajankohtaan. Nyt sitten etsiskellään korvaavaa kisaa, jolloin pääsisin kirmaamaan ja kipittämään tavoiteaika taivaanrannassa vilkkuen.

Vaihtoehtoja kyllä löytyy, mutta matkustaminen täältä Klemettilän niemen maantieteellisestä pussinpohjasta on aina yhtä hankalaa. Tarjolla on mm. Riikaa, Prahaa ja Kööpenhaminaa, mutta mitään ei ole vielä lyöty lukkoon. Riikan maratonista jäi kyllä hyvät muistot ja sinne pääsisi Vaasasta suoralla lennolla. Riika on hinnaltaankin oiva paikka, sillä lennot kera kolmen majoitusyön maksavat halvimmillaan alle 200 euroa eikä Matti siten välttämättä tunkeudu kukkaroon.

Tällaista oli tällä kertaa tarjolla. Jatkan kirmailua, oheisharjoittelua ja yritän opetella venyttelemään sekä käyttämään kalenteria. Palataan asiaan.