Flunssa

Loppuviikko menikin sitten köhiessä ja töitä tehdessä. Torstaina vedettiin vielä pienet ”tekniikka”treenit, mikä ei tämänkään hetken olotilan perusteella ollut kovinkaan järkevää. Flunssa oli tehnyt tuloaan koko alkuviikon eikä perjantaista eteenpäin ole tarvinnut nukkua kunnon yöunia kutiavan kurkun vuoksi. No, onpahan tullut automaattihuilattua ja motivaatiota sekä mielihyvää on haettu ainakin jääkapiin puolelta. Tämä kaikki tekee teknisistä alusvaatteista taas hivenen tiukempia, mutta ehkä se tästä. Onkohan maalikameroissa laajakulmatoiminto..?

Motivoivia tekijöitä pohtiessa päällimmäiseksi nousee ensimmäinen maratonini ja tuo tavoite antoi syyn lähteä lenkille. Ennen selkeää tavoitetta lenkki saattoi olla jo ajatuksenakin raskas, mutta taivaanrantaan ilmestynyt maali paransi tilannetta. Ennen sitä juoksulenkki ei varsinaisesti kiinnostanut ja kuvittelin jalkapallon pitävän juoksukunnonkin kovana. Ei se kyllä noin ole. Juoksukunto tulee vain juoksemalla ja kun olet kunnossa, niin vihreälläkin veralla on mukavampi kirmata pallon perässä ja joskus jopa sen kanssa. Lenkkikaveriksi pallosta ei tosin ole, sillä aina se karkaa jossain vaiheessa.

Itse ainakin tarvitsen tavoitteen, jotta saan itseni lenkille säätilasta riippumatta. Pohjoistuuli, tuo vaasalaisten ikiaikainen kumppani, saattaisi ystäviensä pimeyden & räntäsateen kanssa tehdä lähtemisen vaikeaksi, ellei olisi jotain maalia, mitä kohti tähdätä. Kertaakaan ei lenkin jälkeen ole ollut sellaista fiilistä, että olisinpa jäänyt kotosalle lenkin sijaan. Muutaman kerran jalkapalloharjoituksista lähtiessä nuo ajatukset ovat hyvinkin saattaneet käydä mielessä. Tosin jalkapallotapahtumia löytyy omasta historiasta tuhansia ja tuhansia, joten kaipa sitä joskus voikin tihkaista ihan vaikka todennäköisyyksiä ajatellen.

Yksi hyvä apukeino lenkkimotivaation ylläpitoon löytyy päiväkirjamaisista harjoitusmuistiinpanoista. Netistäkin löytyy monia valmiita ohjelmia ja itse käytän sivustoa nimeltä HeiaHeia. Sivustolla pystyt Facebookin tavoin kutsumaan toisia käyttäjiä kavereiksi ja näet millä tavoin sekä kuinka paljon he treenaavat. On ihan mukavaa seurailla kavereiden harjoituksia ja ehkä poimia sieltä myös itselle joitain vinkkejä. Ajan myötä voi sitten vertailla omia harjoituksia sekä niiden sujumista.

Tällaista tarinaa tällä kertaa. Huomenna olisi pallonpotkintaa, mutta oma osallistumiseni on vielä epävarmaa. Palataan asiaan.