keskiviikko 19. joulukuuta 2012

 

Vain elämää


Viime viikot ovat olleet töiden takia semmoistakin pyöritystä, ettei lenkkipolkuja paljoa ole ehtinyt ajattelemaan. Puolitosissaanhan tässä nyt onneksi mennään eikä se tappaisi, mikäli tavoite jäisi saavuttamatta, mutta harmitus olisi varmasti valtaisa. Päätös on nyt tehty ja Riika kutsuu toukokuun yhdeksäntenätoista päivänä. Vuodenvaihteen jälkeen ehtisi oikeastaan vetämään nelisen kuukautta kovempaa treeniä, joten ei tämä urakka liian helpolta kuulosta. Selittely sentään näyttää sujuvan, ainakin paremmin kuin treenaaminen.


Maanantaina ehdin/jaksoin pitkästä aikaa löntystellä 11 kilometriä ja illan kattaukseen oli ujutettu myös muutamia loikkaharjoituksia. Ihan mukavaa oli, kun taukoakin oli ehtinyt kertymään edellisestä lenkistä. Mukavuuteen toi oman lisänsä joululahjaostoksilta käteen jääneet nastalenkkarit. Ei ollut turhaa sutimista ja jalatkin pysyivät koko matkan kuivina. 




Juoksunautinto ei nyt sinänsä aivan noussut normaalien lenkkareiden tasolle ja kenkien jäykkyys sekä lestin koko olivat varmasti ne suurimmat muutokset normitossuihin. Suosittelen joka tapauksessa nastalenkkareita lahjasäkkiin, mikäli liukkaiden kelien lenkkeily houkuttelee eikä juoksukansan omia pitopohjia vielä löydy henkilökohtaisesta varustevalikoimasta.

Tiistaina sitten pääsin pitkästä aikaa juoksentelemaan pallon perään ja siihen päälle nautiskelin kahdeksan kilometrin hidastempoisen lenkin. Kyllä tuo lämpimän salin pelailu joukkuekavereiden kera osaakin olla mukavaa vaihtelua yksinäisiin lenkkeihin. Pääsin lisäksi osalliseksi kolmentoista sekunnin mittaiseen jouluaiheiseen lyhytelokuvaan ja tuo ällistyttävä spektaakkeli oli kuulemma huikeiden poikien eniten harjoittelema kuvio, koskaan. Ohjaaja kertoi vuorosanat hämmentyneille pelureille kahdesti ja sitten mentiin.
Tunnin mittaisen pelailun jälkeen sai taas kerran huomata, että lisääntyvä ikä ei ainakaan lisää kiintymystäni koviin alustoihin. Tämä päivä onkin mennyt varsin epärytmisesti tallustellen, jota joku voisi konkkaamiseksikin kutsua. 

Harhautusarsenaalini on aina ollut sangen niukka, joten juoksuvoimaan on joutunut luottamaan. Niin saattaa käydä tänäkin iltana, mikäli metsänvartija osuu näkökenttään. Joulukuusi olisi siis hankittava, mutta miten… Keinoja on monia ja ainakin aloitan yleisesti hyväksytyillä keinoilla :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti