Yöjuoksut

Uusi vuosi tuo uudet kujeet, mutta uutena vuotena myös juostaan. Vuoden vaihtuessa on tapana juosta öisin ja kääntää uusi lehti. Juostavalla matkalla on aina maalinsa, mutta myös taivallettavalla matkalla on oma tärkeä merkityksensä. Tuo merkitys vaihtelee sekä kasvaa eri vaiheiden myllerryksessä ja yöjuoksija on siinä mukana.

Tarhaikäisenä sitä pystyisi jo juoksemaan itsekin, mutta vanhempien turva on tärkeämpi. Silloin sitä keskittyy imemään vaikutteita ja olemaan kannatusjoukoissa. Yöjuoksuissa tärkeintä ovat näyttävät ilotulitukset, mikäli sitä jaksaa valvoa kalenterin vaihtoon asti. Kestävyys ei ole vielä kovinkaan vahvalla pohjalla, mutta pohjatyö on aloitettu.

Ala-asteikäisenä otetaan ensimmäiset omat askeleet ja yöjuoksuissa on jo lievää tekemisen meininkiä. Taskuja saattaa polttaa muutamat papattimatot sekä tykkärit ja niitä tuhotaan alkuillasta samalla räjähtävyydellä kuin Jamaikan sprintterit tekevät omaa hommaansa. Kestävyys ei kuitenkaan vielä kanna mahdottoman pitkälle ja lopulta uni poimii nämä ruudinhajuiset urhokkaat yöjuoksijat.

Teini-iässä yöjuoksu saatetaan nähdä kiivaana kilpailuna ja tietty puute harkintakyvyssä saattaa näyttäytyä ikävinäkin tempauksina oman taivalluksen kustannuksella. Kuvitteellinen vastustaja voi mahdollisesti herätä kunnolla uuteen kalenterivuoteen räjähtäneen postilaatikon äärestä ja tuholaiset ovat poistuneet pakoon vastuuta jo aikoja sitten.

Täysi-ikäisyyden painaessa päälle yöjuoksijan mielenkiinto kääntyy yleensä perässäjuoksemiseen. Muiden sarjojen edustajat ovat yhtäkkiä äärimmäisen mielenkiintoisia ja heitä jahdataan reitistä välittämättä. Välillä käy niin onnellisesti, että sitä tavoittaa toisen sarjan edustajan, mutta maaliin onkin sitten vaikeampi löytää.

Yöjuoksijakin kypsyy ja saattaa löytää oman lenkkikumppaninsa, kunhan yöjuoksujen harhareittejä on tarvottu riittävästi. Varsinainen kipittäminen saattaa vähentyä merkittävästikin, sillä kumppanin kanssa on tehtävä sinänsä tärkeää oheisharjoittelua. Yöjuoksija alkaa hiljalleen ymmärtää, että tuleva matka on myös yhteinen ponnistus.

Yöjuoksija on lopulta kasvanut aikuiseksi ja hänellä on tavoite. Tavoite on kauempana kuin yksikään yöjuoksu ja sitä varten täytyy panostaa. Yöjuoksija tietää, ettei hän ole yksin, mutta suoritus on tehtävä yksin. Sitä ennen hän tarvitsee tahdonvoimaa sekä ennen kaikkea tukea ja hyväksyntää läheisiltään. Yöjuoksun merkitys on muuttunut, mutta niin on yöjuoksijakin.

Melkoinen "yöjuoksija" ilmestyi tinastakin

PS: tässäkin vuodenvaihteessa järjestettiin useita perinteisiä yöjuoksuja. Ne ovat äärimmäisen hienoja tapahtumia, mutta itse valitsin tällä kertaa yhdessäolon lähimmäisten kanssa. Ja eihän tuossa edes ollut mitään mietittävää, sillä sinänsä hienot yöjuoksut eivät pärjää alkuunkaan sille, kun näkee lasten nautinnon ilotulitusten keskellä. Kevätkesän maraton onkin sitten toinen juttu…